Turkin nykyhallitus ajaa heikennyksiä ihmisoikeuksiin, etenkin naisten ja lasten oikeuksiin. Tämä kehityssuunta on kiihtynyt epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. Turkki on sen seurauksena väliaikaisesti eronnut Euroopan ihmisoikeussopimuksesta.
Esitin 18.8.2016 Euroopan komissiolle kirjallisen kysymyksen Turkin ihmisoikeustilanteesta ja sen vaikutuksista neuvotteluihin Euroopan unionin kanssa.
Turkin ihmisoikeus- ja sananvapauskehitys on jo jonkin aikaa ollut huolestuttavalla mallilla. Media, poliittinen oppositio, oikeuslaitos ja tavalliset kansalaiset ovat joutuneet Presidentti Erdoganin hampaisiin. Turkki on allekirjoittanut pakolaissopimuksen EU:n kanssa ja neuvottelee edelleen viisumivapaudesta ja EU-jäsenyydestä, mutta miten pitkään tämä kehityssuunta voi jatkua, mihin EU:ssa vedetään raja?
Turkin perustuslakivaliokuntaa päätti heinäkuussa kumota säädöksen, joka määrittää seksuaaliset teot alle 15-vuotiaiden kanssa hyväksikäytöksi. Asetuksen poistoa perustellaan sillä, ettei säädös tehnyt eroa 14-vuotiaaseen tai nuorempaan lapseen kohdistuvan seksuaalirikoksen välillä. Muutoksen on määrä astua voimaan tammikuussa. Säädöksen poistaminen ei kuitenkaan millään tavalla tue naisten ja lasten oikeuksia vaan päinvastoin on esimerkki Turkin nykyisestä naisten ja lasten oikeuksia polkevasta linjasta.
Etenkin heikoimmassa asemassa olevien lasten kuten syyrialaisten ja irakilaisten pakolaislasten tilanne on huolestuttava. Ihmisoikeusjärjestöt arvioivat lapsiavioliittojen kasvaneen Turkissa merkittävästi pakolaistilanteen myötä. Emme voi vain katsoa asiaa sormien läpi.
YK:n pakolaisjärjestön mukaan Turkissa on 2,7 miljoonaa rekisteröitynyttä syyrialaispakolaista, joista arviolta puolet on lapsia.
Voit lukea lisää kirjallisista kysymyksistäni osoitteessa: http://www.europarl.europa.eu/meps/fi/96684/LIISA_JAAKONSAARI_activities.html