Talouskriisin hyvikset ja pahikset?

 Euroopan parlamentti löi lukkoon keskiviikkona vuoden 2012 budjetin, joka tukee kasvua ,työllisyyttä ja innovaatioita. Suomi oli  neuvostossa himoleikkaajien joukossa, mutta mepit palauttivat budjettiluvut pitkälti komission esityksen tasolle. Eniten meppien käsittelyssä nousivat panostukset tutkimukseen  sekä koheesio- ja rakennerahastoihin. Näistä myös Suomi tulee hyötymään. Nyt onkin aika kylvää uuden kasvun ja työllisyyden siemenet, sillä ”vain toivoa rohkaisemalla kukkivat roudan maat”, kuten suomalaisessa virressä kauniisti sanotaan.

Euroopan syvenevä talouskriisi opettaa Siperian tavoin.  Tärkein opetus on  jo nähtävissä: velkaantumisella on rajansa, mutta pelkkä säästäminen ei ole tie ulos kriisistä. Toinen opetus on, että jokaisen jäsenvaltion on otettava EU-ulottuvuus  huomioon, kun kansallista politiikkaa suunnitellaan. Kolmaskin opetus on selvä: vakaus – ja kasvusopimuksen valvontaan tarvitaan uusia välineitä Ja niitä onkin nyt tulossa. Kansalliset parlamentit joutuvat elämään eurooppalaisessa rytmissä.

  Tammikuussa komissio antaa vuotuisen kasvuselvityksen. Komissio laatii suositukset jokaiselle maalle, ja  jäsenmaat antavat prosessiin omat vastauksensa ja ideansa. Kesäkuussa komissio antaa omat susoituksensa.  Tällä ”tekniikalla” saadaan lisää avoimuutta ja vuorovaikutusta ja tuntumaa todelliseen tilanteeseen ”kentällä ” eli jäsenmaissa. Monia mutkia on matkassa.  Miten jäsenvaltiot ja niiden parlamentit saadaan aidosti sitoutumaan uuteen järjestelmään? Sen näyttää aika.

Talouskriisin ja kasvavan pessimismin riivaamalle Euroopalle on aina sanoa hyvästit ja toivottaa tervetulleeksi ajatusten, ideoiden ja ihmisten Eurooppa, Tiekartatkin ovat jo olemassa; EU 2020 strategia on ohjelma parempaa työllisyyteen ja tiekartta politiikkaan, jossa köyhyyden torjuminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat tärkeitä tavoitteita.

Tuleva historiankirjoitus paljastaa myöhemmin talouskriisin hyvikset pahikset. Toistaiseksi pahisten sarjassa ovat ainakin ahneet sijoittajat, häikäilemättömät keinottelijat, epäoikeudenmukaiset luottoluokittajat ja poliitikot, jotka vitkuttelullaan pahensivat kriisiä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top