Mitä maksaa tunti rauhaa?

Euroopan parlamentissa on tällä viikolla iloittu Nobelin rauhanpalkinnosta. Vain pikkuruinen EFD-ryhmä johon Timo Soini kuului, oli hapan ja katkera. Ryhmän puheenjohtaja, britti Nigel Farage pilkkasi tapahtumaa ja käytti ryhmäpuheensa vain omaan sisäpoliittiseen kissanhännännostoon.

EU:n vastustajat täällä Euroopan parlamentissa toteuttavat V.I.Leninin ohjetta : Parlamentti on puhujalava, ei muuta. Jos kaikki mepit keskittyisivät vain kotimaansa sisäpoliittiseen kiistelyyn, niin silloin ei Euroopan parlamenttia tietenkään tarvittaisi. Nyt sitä tarvitaan enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin, sillä tulevat Euroopan unionia poliittisesti vahvistavat uudistukset tarvitsevat vahvaa parlamentaarista valvontaa. Lissabonin sopimus vahvisti sekä Euroopan parlamenttia että kansallisten parlamenttien oikeuksia valvoa hallitustensa EU-politiikkaa. Suomi voisi parlamentaarisen valvonnan ansioituneena kehittäjänä käyttää luovuuttaan ja rohkeuttaan ja kehittää luovia ratkaisuja Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien yhteistyön tiivistämiseksi.

Populistien halveksunta EU:n Nobel-palkintoa kohtaan oli historiatonta ja surullista. Sotien, poliittisten ja uskonnollisten vainojen, keskitysleirein riivaama manner on nyt elänyt vuosikymmeniä rauhassa. Se on ainutlaatuinen saavutus. Tänä päivänä rauhanprojekti edellyttää talouskriisin voittamista, sillä talouskriisi nostattaa katkeruutta ja vihaa. Kreikassa kehitys on pelottavinta, jossa erityisesti äärioikeisto nostaa kannatustaan.

EU:n perustajaisät kysyivät; mitä maksaa tunti rauhaa? Hyvä kysymys.Suomessakin on keskitytty taskulaskimella EU:n hyötyjen ja haittojen ynnäämiseen sen sijaan, että pohdittaisiin laajemmin EU:n tulevaisuutta.
Jäseneksi liityttäessä kansalaiset ppitivät jäsenyyttä ennenkaikkea turvallisuusratkaisuna.Turvallisuudesta kysymys on vieläkin. Miettikääpä tilannetta, jossa Suomi irrottautuisi nyt EU:sta ja sitkeästi edelleen kieltäytyisi hakemasta NATO-jäsenyyttä?

Harmittaa, kun EU-vastustajat ja populistit ovat omineen sanan kriittinen. Miksi selkeät rasistit sanovat iseään maahanmuuttokriittisiksi? Oliko Hitler ”juutalaiskriittinen”? Ei, hän halusi tuhota juutalaiset niinkuin EU:n vastustajat haluavat tuhota Euroopan unionin.

Luulen, että me kaikki olemme siinä suhteessa EU-kriittisiä, että haluamme Euroopan unionin olevan tehokkaampi, yhtenöisempi ja nopeampi ratkaisemaan ongelmia . Ennen kaikkea me kriitikot haluamme EU:n vaikutusvallan kasvattamista maailmassa, jossa juuri nyt valtaa ja mahdollisuuksia jaetaan uudelleen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top