Olin vuosia sitten Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana vierailulla Mubarakin Egyptissä. Koin ja näin vierailun aikana Egyptin kolme eri todellisuutta. Viralliset tapaamiset muistuttivat entistä Neuvostoliittoa: fraaseja ja propagandaa sekä yllättävän kovaa Yhdysvaltojen haukkumista, vaikka virallisesti Egypti oli Yhdysvaltojen ”kaveri”.
Joka paikassa vilisi turvallisuuspalvelun tiukkailmeisiä miehiä. Kun basaareisssa pääsin piipahtamaan turvamiesten valvovien silmien alta vähänkään peremmälle, huomasin Osama bin Ladenin kuvia ja Al Qaidaa mainostavia julisteita.
Egyptissä on käynnissä vallankumous. Mitä tekee Eurooppa? Euroopan johtajilla näyttää olevan vähemmän sanottavaa kuin Yhdysvaltojen presidentillä. Eurooppalaiset puheenvuorot ovat olleet haparoivia ja pelkurimaisia. Monet johtajistamme vaativat vakautta. Mitä ihmettä: eihän vakaus voi olla mikään päämäärä. Ihmiset haluavat vapautta ja demokratiaa. Vakaus ilman vapautta on illuusio. Euroopan unionin pitäisi olla fyysisesti paikalla juuri nyt, kun ihmiset vaativat kaduilla VAPAUTTA Tekisi mieli sanoa, että häpeä Eurooppa.
Vallankumous on nyt kaduilla. Nyt voi vain toivoa, että syntyisi poliittinen liike, joka vie vallankumouksen poliittisiin päätöksiin, jotta fundamentalistit eivät ota valtaa käsiinsä. Mubarakin on vetäydyttävä. Ei vanhasta johtajasta ole uuden vaiheen – ei edes välivaiheen- johtajaksi.