Euroopan parlamentissa on vankka eurooppamyönteinen enemmistö -onneksi. Tämän enemmistön ”punainen lanka” on halu vahvistaa Euroopan unionia niin poliittisesti kuin taloudellisesti. Viimeisin todistus myönteisestä kehityksestä on parlamentin täysistuntoviikolla hyväksymä ns. kriisivaliokunnan mietintö. Se meni läpi selkeällä enemmistöllä äänin 434-128, vaikka eri ryhmien euroskeptikot olivat kritisoineet mietintöä ”liian vasemmistolaiseksi ” ja ”liian federalistiseksi”. Ryhmät tosin hajosivat, mutta vankka enemmistö on valmis radikaaleihin uudistuksiin.
Komissaari Olli Rehn ja komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso tukivat voimakkaasti valiokunnan mietintöä. Rehnin mukaan komissio selvittää kuudessa kuukaudessa mm. eurobondien eli eurooppalaisten joukkovelkakirjojen perustamisen mahdollisuuden, jos ns. talouden ohjausjärjestelmä saadaan sitä ennen päätetyksi. Ilman vahvaa eurooppalaisen talouden ohjausta eurobondit voisivat toimia jopa haitallisesti eli maat voisivat elää kuin ellun kanat uskoen eurobondien apuun.
Barroso puolestaan vakuutti parlamentille, että Eurooppa ei jää odottelemaan varainsiirtoveron globaalia toteuttamista, vaan Eurooppa haluaa itse olla suunnannäyttäjä.
Kuten ulkopolitiikkassa, myös talouspolitiikassa Euroopan pitää puhua enemmän yhdellä äänellä, sillä Euroopan uskottavuusvaje syntyy, kun markkinat eivät usko unionin päätöksentekoon. Sitäkin suurempi murheen aihe on kansalaisten kasvava epäluottamus .
Yksimielisyyden ja päättäväisyyden puute on unionin iso ongelma. Moraalin ja arvojen rapautuminen erityisesti taloudessa on silmiinpistävää. Puhuisin hyvevajeesta, kun esimerkiksi vääriin päätöksiin johtaneet ylisuuret pankinjohtajien bonukset vain kasvavat, vaikka yleisesti arvioidaan ylisuurten bonusten olevan yksi kriisin aiheuttaja.
Mistä nämä röyhkeät pankkiirit, ahneet sijoittajat, epäoikeudenmukaiset luottoluokittajat ja vain seuraavia vaaleja ajettelevat poliitikot oikein tulevat?
He tulevat yliopistoista, oppilaitoksista ja kaikkialta keskuudestamme. Heitä on kaikissa puolueissa ja kaikissa instituutioissa.
Moraalista on vaikea puhua leimautumatta moralistiksi ja puhuminen EU:sta arvoyhteisönä tuntuu lattealta. Tuntuu vähän naivilta ehdottaa Moraalin ja etiikan teemavuotta, joten aloitettakoon vähän vaatimattomammin.
Rohkenen siis ehdottaa, että kaikkiin opinto-ohjelmiin, mutta erityisesti taloustieteen opinto-ohjelmiin sisällytettäisiin enemmän moraaliaopetusta ja etiikkaa! Ainakin erään arvostetun taloustieteen professorin mukaan mitä kauemmin nuoret opiskelevat taloustieteitä, sitä röyhkeämmiksi he tulevat.