Markkinatalouden logiikan mukaan kestäviä ja pitkä-ikäisiä tuotteita ei kannata valmistaa. Hyväkin laatu saattaa nykyään olla täyttä sutta. Kaapit täyttyvät latureista ja muista tavaroista, joiden elinkaari on lyhyt. Viimeksi harmitti, kun laadukkaan vedenkeittimen kansi ei enää auennut, kun kannen sulkijan pieni muovinippeli meni rikki. Tarkempi tutkimus osoitti, että juuri tuon osasen kestoksi ja sitä kautta koko keittimen eliniäksi oli tarkoitettu – parisen vuotta.
Markkinatalous on kuitenkin ketterä ja kansalaisten uusiin toiveisiin sopeutuva otus. Siksi markkinatalous voitti suunnitelmatalouden, mikä ei pystynyt lisäämään hyvinvointia eikä toteuttamaan kansalaisten toiveita. Lisäksi valtiososialismi riisti armottomasti luontoa. Markkinatalouskaan ei ole mallina ikuinen, jos se ei ota huomioon luonnon reunaehtoja.
Ihmiset ovat tiedostaneet yhä laajemmin, että toista maapalloa ei ole eikä tule. Kun luonnonvaroja on niukasti, niitä pitää oppia käyttämään tavalla, jolla sekä ympäristö että talous hyötyvät.
Kiertotaloudesta onkin tullut päivän sana. Samalaisia, uutta taloutta etsiviä ajatuksia ovat jakotalous ja yhteistötalous.
Kiertotaloutta koskeva mietintö on hyväksytty Euroopan parlamentissa. Komissio on liekeissä ja komissaari Jyrki Katainen kiertää ympäri Eurooppaa kiertotaloutta edistämässä. Myös tuotteiden kestävyyttä ja elinkaarta koskeva selvitys on tulossa sisämarkkinavaliokuntaan. Olen ryhmäni esittelijä asiassa.
Euroopan komissio on hahmotellut kiertotaloutta niin, että tuotteiden ja materiaalien arvo säilytetään mahdollisimman pitkään ja että ne voidaan hyödyntää uudelleen uudessa muodossa.
Komission kiertotaloutta koskevaan suunnitelmaan kuuluu runsas joukko ehdotuksia, joiden tarkoituksena on vauhdittaa kasvua ja työllisyyttä ja samalla säästää ympäristöä. Kyse on jätteiden kierrätyksestä, logistiikan tehostamisesta ja samalla myös uuden talouden rakentamisesta.
Kiertotaloudella ei ole ainoastaan positiivisia ympäristövaikutuksia, vaan myös taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.Se tarjoaa yrityksille mahdollisuuden luoda uusia liiketoimintamalleja, mikä puolestaan synnyttää uusia työpaikkoja. Suomen Yrittäjät ovat todenneet kannanotossaan, että kiertotalouspaketissa on hienoja mahdollisuuksia erityisesti pk-yrityksille.
Suomen kannalta on positiivista, että komission toimintasuunnitelmassa kierrätyksen rinnalla mainitaan jätteen uudelleen- ja energiakäyttö. Suomessa ollaankin jo pitkällä esimerkiksi pantillisien juomapakkauksen osalta.
Biotaloudessa, joka on myös Suomen hallituksen kärkihankkeita, hyödynnetään uusiutuvia luonnonvaroja. Biotalouden lähtökohtana ovat luonnossa syntyvät materiaalit ja raaka-aineet.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA arvioi, että kiertotalous voi tarjota Suomen kansantaloudelle 1,5-2,5 miljardin arvonlisäyksen. Kasvumahdollisuudet ovat pääsääntöisesti kotimaan markkinoilla, mutta pk-yritysten kekseliäisyys voi synnyttää aikaa myöten myös vientimahdollisuuksia.
Toinen uuden talouden muoto on jakamistalous. Internetin ja digitalisaation myötä jakamistalous on lähtenyt uuteen nousuun. Tosin äidit ovat keksineet jakamistalouden jo kauan sitten panemalla lasten pieneksi jääneet vaatteet ja muut tarvikkeet jakoon niitä tarvitseville.
Nopeinta jakamistalouden kehitys on ollut autojen ja polkupyörien yhteiskäytössä. Myös vajaakäyttöisiä toimistoja ja asuntoja jaetaan niin että hotellibisnes on jo ilmaissut huolestumisensa.
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Jakamistaloutta sanotaan myös yhteisötaloudeksi. Jotkut puhuvat myös yhteiskuluttamisesta, joka on lainaamista, kauppaamista, vuokraamista tai vaihtamista.Talouteen tämä vaikuttaa niin, ettei enää välttämättä makseta jonkun tavaran omistamisesta vaan käyttämisestä. Yhteistötaloudella on myös sosiaalinen puoli. Ihmiset oppivat taas tuntemaan toisensa ja tekemään asioita yhdessä.
Collaborative Consumption -kirjan kirjoittajan Rachel Botsmanin mukaan 1900-luvun loppua voidaan kutsua hyberkuluttamisen vuosisadaksi, mutta nyt meneillään olevaa vuosisataa tullaan sanomaan yhteiskuluttamisen vuosisadaksi.
Hyberkuluttamisen filosofia tiivistyy kolmeen sanaan: luotto, mainonta ja omistaminen. Yhteiskuluttamista voidaan puolestaan kuvata sanoilla: maine, yhteisö ja jaettu käyttömahdollisuus.
Julkaistu 12.1.2016 Kalevassa.