USA:n presidentinvaalien jälkeen moni ajatteli toiveikkaasti, että vaalipuheet ovat vaalipuheita, mutta nyt vaikuttaa siltä, että Donald Trump tarkoittaa todella kaikkea sitä, mitä hän on sanonut. Yhdysvallat kääntyy sisäänpäin. Vapaakauppasopimuksia puretaan ja äärikonservatiiveille annettuja lupauksia mm. naisten oikeuksien kaventamisesta ryhdytään toteuttamaan.
Kansainvälinen yhteisö on shokissa.
On selvät merkit siitä, että YK:n turvallisuusneuvoston, WTO:n, NATO:n ja monien muiden kansainvälisten järjestöjen ja instituutioiden luomat pelisäännöt kuopataan. Mielessä on viime viikkoina usein käynyt Kansainvälinen, tuon työväenliikkeen komean ”Työn orjat sorron yöstä nouskaa…” laulun kohta, jossa sanotaan kuinka ”Pohja vanhan järjestelmän horjuu…” Nyt se horjuu, mutta mihin suuntaan – siitä on vasta pahoja aavistuksia.
En ole nähnyt monenkaan suomalaisen eri sopimuksia, kuten TTIP:iä, tai NATO:a ja EU:ta vastustavien hyppivän ilosta. Heidän toiveensa ovat nyt kenties toteutumassa. ”Vanha maailma” on hengityskoneessa eikä mitään uutta ole syntymässä. Ääriryhmät sekä oikealta että vasemmalta iloitsevat protektionismista ja lupaavat kansalaisille kuten Trump, että hiilikaivokset avataan uudelleen ja isän ja isoisän työpaikat palaavat takaisin. Eivät muuten palaa.
Ei Trump synnyttänyt liikettä, vaan protesti oli jo olemassa. Tyytymättömyys nosti Trumpin, joka teki ammattilaisena pinnan alla jo pitkään kyteneestä liikkeestä mahtavan markkinaprojektin.
Sekä sosialidemokraattien että maltillisen oikeiston on hyvä kysyä itseltään, miten tässä näin kävi?
Aiheesta kirjaa tekevä Christopher Caldwell kirjoittaa, kuinka lännen poliittiset johtajat Hillary Clintonista Jeremy Corbyniin ovat todenneet globalisaation ja digitalisaation heittävän ihmisiä syrjään ja työttömiksi. Työpaikat siirtyvät muualle ja ihmiset tuntevat voimattomuutta, mutta juuri mitään ihmisten turvaksi ei ole pystytty luomaan. Vain löysiä tai katteettomia lupauksia. (FT 23.1.2017)
Vakavista kysymyksistä vakavin on kysyä Euroopassa, mitä virheitä olemme tehneet, että Brexit on totta, Trump vallassa ja Hollannin ja Ranskan vaaleja odotetaan kauhulla.
Kun aloitin laululla, lopetan blogini Bertold Brectin sanoihin ”Mitä aikaa on tämä, jolloin puhe puista on melkein rikos, koska siinä vaietaan niin monista rikoksista…”