Yksi päättyneen Euroopan parlamentin kauden saavutuksista on veronkierron ja veroparatiisien nousu politiikan esityslistalle. Kysyessäni asiasta ensimmäisen kerran komission puheenjohtajalta Barrosolta, vastaus oli rehellinen, mutta karu:
– Komissiolle ei ole jäsenmaiden valtuutusta puuttua veroparatiisien toimintaan, Barroso vastasi.
Tilanne on onneksi muuttunut.Vakava työ veronkiertoa ja veroparatiiseja vastaan on käynnistynyt. Työ on hidasta, sillä tunnettua on, että monissa EU: n jäsenvaltioissa hyysätään veronkiertäjiä ja veroparatiiseja. Lontoon City on esimerkiksi veroparatiisiverkoston keskeinen paikka.
Veroparatiisit näivettävän Euroopan sosiaalista mallia ka syövät hyvinvointivaltion moraalista ja taloudellista perustaa.Veropohja kapenee ja vähenevät verotulot heijastuvat vähenevissä palveluissa ja sosiaaliturvan leikkauksissa. On arvioitu, että Eurooppa menettää veronkiertoon ja veroparatiiseihin yhtä paljon kuin kaikkien EU- maiden terveysmenot yhteensä.
SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on pitänyt asiaa kiitettävästi esillä. Hän on sitkeästi vaatinut kansainvälistä lainsäädäntöä mukaan verovälttelyn kuriin saattamiseksi.
Yhteistyö, tietojenvaihto ja avoimuus ovat aseita taistelussa veroparatiiseja vastaan. Salaisuuden verhot on revittävä alas. Finanssivero olisi yksi täsmäase, kun rahavirrat tulisivat verottajan tietoon.
Suomi ei ole tunnetusti lähtenyt mukaan rahoitusmarkkinaveroon. Asia kuitenkin etenee. Valmistelun ulkopuolella ovat vain Kypros, Luxemburg, Malta, Irlanti ja Hollanti. Demarien pitäisikin nostaa asia uudelleen hallituksessa.