On merkillistä, että Sdp:n puheenjohtajakandidaatit eivät uskalla Tuomiojaa lukuunottamatta ottaa selvästi kantaa parlamentarismin puolesta, kun valtiosääntöä ryhdytään hiomaan. Mikä ihme sosialidemokraatteja riivaa? Parlamentarismi ja eduskunnan aseman vahvistaminen ovat olleet Sdp:n Iso linja , oikea sydämenlyönti.
Muistan erään jo edesmenneen akateemikko Oiva Ketosen esseen, jossa hän sanoi kunnioittavansa sosialidemokraatteja juuri siksi, että puolue on puolustanut eduskuntaa ja parlamentarismia aina -jopa silloin, kun sosialidemokraatit oli ajettu pois parlamentista.
Nyt elämme kummallista sosialidemokratian opportunismin ja vahvan presidentin ihailun aikaa. Pelkäänpä, että kun huomenna puoluehallitus julkistaa puolueen valtiosääntökannan, niin valtiosäännön 93 pykälään ei haluta koskea eli sekava tilanne ulkopolitiikan johtamisessa voi olla tulevien sukupolvien suuri päänsärky.Toivottavasti olen väärässä.
Nykyinen valtiosääntö lähtee siitä, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Tulevaisuudessakin presidentti painottaa sanaa johtaa ja valtioneuvosto sanaa yhteistyössä. Siinä on se valuvika. Tulevaisuudessa se voi aiheuttaa talon perustukseen kohtalokkaita halkeamia. Näin ei ole nyt tapahtunut, mutta tulevaisuudesta tunnetusti päätetään tänään, kuten Sdp:n vaalislogan aikoinaan ennakoi.