Miksi Nokian irtisanomisia pantataan?

Kun Nokian pääjohtaja Stephen Elop kertoi yhtiön strategiamuutoksesta hätänumeropäivänä 11.2., totesi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kyseessä olevan Suomen it-alan ylivoimaisesti suurin rakennemuutos. Irtisanottavien määristä ja paikkakunnista  ei sen koommin kuitenkaan ole pukahdettu.

Nokian päätöksenteon hitaus ja salamyhkäisyys aiheuttaa epävarmuutta. Ilmassa kasvaa epäilys, että Nokian potkuista ei ilmoiteta ennen vaaleja.

Nokian muutosturvaohjelma pitää valmistella nopeasti. Myös EU:n globalisaatiorahasto- ja rakennerahasto-ohjelmia täytyy jo selvittää. Ohjelmien käynnistyksessäkin on omat hidasteensa, ja käsittelyajat pitkiä, joten tietoa irtisanottavista ei pidä  pantata.

Globalisaatiorahastosta myönnetään tukea aktiivisen työvoimapolitiikan toimiin. Näitä ovat muun muassa työnhakuneuvonta, ammatinvalinnan ohjaus, räätälöity koulutus sekä työnhaku- ja liikkuvuusavustukset. Raha ei siis mene firmoille. Suomessa rahastoa hallinnoi TEM.

Suomi sai tukea globalisaatiorahastosta ensimmäisten joukossa, vuonna 2007,  kun EU-komissio myönsi kaksi miljoonaa euroa Perloksen Joensuun ja Kontiolahden tehtailta irtisanottujen työntekijöiden sekä alihankkijoiden irtisanomien henkilöiden tukemiseen.

Suomi on kuitenkin käyttänyt globalisaatiorahastoa varsin vähän. Rahaston tukisääntöjä höllennettiin kesällä 2009 enteillen talouskriisin tuomia irtisanomisia. Uusien sääntöjen mukaan irtisanottuja täytyy olla vähintään 500 henkilöä, kun aikaisempi vähimmäismäärä oli tuhat. Myös tukikauden pituus pitenee vuodesta kahteen vuoteen.

 Nokia on kerran aikaisemmin saanut tukea rahastosta, kun se irtisanoi 2000 ihmistä Nokian Bochumin tehtaalta Saksassa pari vuotta sitten. EU hyväksyi silloin 5,5 miljoonan euron tukihakemuksen. Tukipaketin avulla tuettiin yrittäjyyttä, annettiin koulutusta ja tuettiin työpaikan hakua ulkomailta.  Tehtaan tuotannon Nokia siirsi Romaniaan.

Bochumin sulkeminen maksoi Nokialle yhteensä 240 miljoonaa euroa.  Iso potti olivat 2 000 työntekijän irtisanomiskorvaukset. Nokia maksoi korvauksia 80 000 -100 000 /työntekijä.  Ei kai ”suomalainen” Nokia voi suomalaisia huonommin kohdella?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top