Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on oikeassa vaatiessaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan maallistamista. Olen samaa mieltä: uudessa maailmassa er0 ulko-ja sisäpolitiikan välillä on käytännön arjessa olematon.
Ulkopoliittisessa keskustelussa on vanhastaan yksi paha valuvika: konsensuksen vaatiminen etukäteen. Toivottavasti uuden selonteon valmistelussa ei sorruta siihen.Tottakai tavoitteena tulee olla yhteisymmärrys. Se on pienen maan vahvuus, mutta jos vaaditaan etukäteen konsensusta, niin silloin keskustelu ja vaihtoehtojen punninta on mahdotonta.
Esitin runsas vuosi sitten, että Nato- jäsenyyden plussista ja miinuksista tehtäisiin kunnon selvitys, jotta fiksu keskustelu Naton uudesta luonteesta ja liittoutumattomuuden ja liittoutumisen eduista olisi mahdollista. Se aiheutti hirveän myrskyn ja paheksunnan vyöryn.Pääministeri Vanhanenkin totesi, että moista selvitystä ei tarvita.No, nyt selvitys tehdään.
Katainen ymmärrettävästi ylistää Kokoomuksen värisuoran saavutuksia ulkopolitiikassa. Toistaiseksi se on ollut hot air- eli kuumaa ilmaa. Tyyli on reipas, mutta sisältö epäselvä.Kuka muistaa kesän valtavan keskustelun siitä, kuinka Ilkka Kanerva hoitaa Suomen ja USAn suhteet kutsumalla Gondoleeza Ricen Suomeen? Mitä on tapahtunut?Ei mitään, muuta kuin valtavaa mediamelskausta.
Kummallinen oli myös Kataisen yritys tökkiä presidentti Halosta ja ex-ulkoministeri Tuomiojaa ”idealismista”. Mielikuvatouhua sekin, sillä juuri heidän ja eduskunnan päätöksellä päätimme kantaa osamme kansainvälisestä vastuusta ja osallistua Afganistanissa kriisinhallintaan..Se tuskin on idealismia.
Nostalgiaa sen sijaan on näkyvissä- hallituksen sisällä! Mielenkiintoinen syksy tulossa…