Euroviisuhömppä tulee jo korvista ulos ja edessä on vielä finaali. Lauantai-iltana kello 22 myös Jaakonsaaret Oulusta istuuntuvat Hartwall Areenalle ihmettelemään YLE:n kaikkien aikojen suurinta showta. Tiedän, että telkkarista viisut näkisi parhaiten, mutta mukavahan se on fiilistellä paikan päälläkin, kun siihen kerran tarjottiin mahdollisuus Yle:n hallintoneuvoston vanhana jäsenenä.
Vain euroviisuissa näyttää toteutuvan EU:n ydinajatus: Europe- free and whole. Vapaa ja yhtenäinen Eurooppa. Olisi jännittävää jutella myös politiikasta esimerkiksi Valko-Veäjän tai Ukrainan viisuedustajien kanssa. Miten he kokevat Euroopan? Ehkä siihen tarjoutuu mahdollisuus.
Eräs asia minua harmittaa suunnattomasti: ikuinen parku suomalaisten heikosta kielitaidosta. Nyt ammuttavana on ollut euroviisuedustajamme Hanna Pakarinen. No, onneksi hän on hyvässä seurassa, sillä vuoronperään melkein jokaisen julkisesti englantia puhuneen kielitaitoa on arvosteltu. Oikea suomalainen seuraleikki.
Luulenpa, että maailmassa ei ole toista maata, jossa ihmisiä pelotellaan yhtä tehokkaasti vaikenemaan vieraalla kielellä. Kun Ranskaan valittiin uusi presidentti niin Suomessa kirjoitettiin, kuinka hän puhuu Tarzan- englantia.
Kysyin kerran suurlähettiläs Benjamin Bassinilta, että oppiko hän Kiinaa lähettiläsvuosinaan Kiinassa.
– En , mutta opin ymmärtämään kiinalaista englantia erittäin hyvin, hän vastasi. Totta, ranskalaiset,saksalaiset , tanskalaiset puhumattakaan intialaisista- kaikki puhuvat englantia omalla aksentillaan. Vain me suomalaiset vaadimme toinen toisiltamme täydellistä englantia. Shit!