Komissio julkaisi eilen 12.4. uuden veronkiertopaketin, jonka painopisteenä on suuryritysten maakohtaisten verotietojen julkaiseminen ja avoimuuden lisääminen. Euroopan parlamentin painostuksen seurauksena komissio muokkasi alkuperäistä ehdotusta kunnanhimoisempaan suuntaan lisäämällä ns. veroparatiisien mustan listan. Komissio ehdottaa kuitenkin varsin suppeaa lähestymistapaa, joka jättäisi valtaosan suuryrityksistä velvoitteiden ulkopuolelle.
Komission esitys on pieni edistysaskel veronkierron suitsimiseksi, mutta todellista rakennemuutosta tarvitaan. Esimerkiksi kauppa- ja investointisopimuksissa kuten TTIP:ssä ei neuvotella veroasioista lainkaan, vaikka näiden tulisi kulkea käsi kädessä. Kestävää kasvua tukevia investointeja tehdään vain, jos voitoista maksetaan asiaankuuluvat verot sinne, missä investoinnitkin tehdään.
Todellinen rakennemuutos vaatii globaalia lähestymistapaa, avoimuutta ja todellista poliittista tahtoa.
Suomen oikeistopopulistisen hallituksen veronkierron vastaiset toimet eivät vakuuta. Hallitus on esittänyt osakeomistusjärjestelmään muutosta sallimalla ns. hallintarekisterin käytön ja sen lisäksi useammalla hallituksen ministerillä on kytköksiä veroparatiisisijoituksiin. Hallituksen lähestymistapa kehitysyhteistyöhön saattaa myös suosia veronkiertokäytäntöjä.
Hallitus on ohjannut kehitysyhteistyörahat Finnfundille, jonka rahastot on perustettu tunnettuihin veroparatiiseihin. Rahastot eivät maksa veroja kokonaisuudessaan kehitysmaihin, vaan kierrättävät ne veroparatiisien kautta. Eihän tämmöistä toimintaa voi enää katsoa sormien läpi.