8.2.2016

Veronkierrolle stoppi

Kansalaisten keskuudessa kuuma puheenaihe on Caruna -sähköverkkoyhtiön huomattavat hinnankorotukset. Pääministeri Sipiläkin on herännyt. Hyvä niin. Keinoja on, nyt tarvitaan  hallituksen poliittista tahtoa niin Suomessa kuin EU-tasolla.

Carunan taustalla on energiayhtiö Fortum, joka valtion omistajaohjauksessa myi sähkönsiirrosta vastaavan yhtiönsä Carunan vuonna 2014 pääosin ulkomaiseen omistukseen. Yhtiön omistukset ja rahavirrat kulkevat veroparatiisissa toimivan holdingyhtiön kautta. Vuonna 2014 Caruna maksoi voitoistaan Suomeen vain 1,6 % yhteisöveroa, sillä yhtiö on siirtänyt sisäisten lainojen avulla varojaan Suomesta alankomaihin, jossa verotus on huomattavasti Suomea alhaisempaa.

Pääministeri Sipilä on kohun yhteydessä todennut, että Carunan toiminta on vastenmielestä ja kohtuutonta. Sipilä on luvannut tarkistaa, onko lainsäädännössä keinoja estää veronkierto ja alikapitalisaatiosopimukset.

Keinoja on, sillä verokikkailuun voidaan puuttua vain, jos valtiot lopettavat veronkierron mahdollistamisen. Suurin ongelma on avoimuuden ja läpinäkyvyyden puute. Yritykset voitaisiin velvoittaa julkistamaan enemmän tietoja tuloksestaan ja maksamistaan veroista maakohtaisesti. Tällä hetkellä yhtiöiden ei tarvitse julkaista liiketoiminnastaan kuin välttämättömät, joten veroparatiiseja koskevat tiedot voidaan hyvin jättää raportoimatta. Jotta voittojen oikeudenmukainen verotus tapahtuisi siellä, mistä ne ovat peräisin, täytyy myös yhtiöiden siirtohinnoitteluun puuttua lainsäädönkeinoin. Tämän lisäksi hankalaa verosanastoa pitänee yhdenmukaistaa ja tarkentaa, jotta porsaanreikiä voidaan tukkia.

Veronkierto on globaali-ilmiö joka vaatii globaaleja ratkaisuja. Tällä hetkellä veronkierto on aivan liian helppoa verosääntöjen monimutkaisuuden ja maiden puutteellisen yhteistyön vuoksi. Verokikkailun avulla yhtiöt voivat pienentää tuloveronsa yksinumeroisiin lukuihin ja riistää jäsenvaltioiden taloudesta miljardeja euroja vuosittain. Lisäksi suuret monikansalliset yhtiöt voivat harjoittaa aggressiivista verosuunnittelua seilaamalla useilla eri lainkäyttöalueilla, toisin kuin pk-yritykset ja luonnolliset henkilöt, joilla ei ole pääsyä vastaaville markkinoille. Tämä vääristää sisämarkkinoita.

Myös EU:ssa on herätty veronkierron aiheuttamiin tappioihin ja epäoikeudenmukaisuuteen.Komission esittämillä toimenpiteillä yhdenmukaistetaan verolainsäädäntöä porrastetusti kaikissa 28 EU-maassa ja tarkoituksena on estää kaikkein yleisimmät menetelmät, joilla yritykset välttelevät verojen maksua. Paketti pyrkii varmistamaan ja aloittamaan OECD:n yhteensä 15 BEPS-strandardin mukaisia toimia EU:ssa, joilla pyritään veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen torjumiseen.

Verokeskustelussa on siis kyse oikeudenmukaisuudesta ja kilpailukyvystä. Yritysten on maksettava tietty määrä veroja kattaakseen osansa yhteiskunnan kuluista, kuten infrastruktuurin ja koulutuksen järjestämisestä. Toisaalta verotuksen kokonaisuus on pidettävä kilpailukykyisellä tasolla.

Oikeistovoimat ympäri Eurooppaa vastustavat veronkiertoon puuttumista kilpailukykyargumentilla. Heidän mukaansa yrityksien ylimääräiset velvoitteet syövät kilpailukykyä. Kaikenlainen (yksipuolinen) raportointi kuten maakohtainen raportointi on hallaa, koska silloin eurooppalaiset yritykset joutuisivat yksipuolisesti paljastamaan liikesalaisuuksiaan, kun sama velvoite ei koske muita.

Veronkierron lopettaminen ja veroparatiisien lakkauttaminen olisi koko maailman etu, mutta siinä onnistuminen edellyttää yhteiset pelisäännöt ja yhteistyötä. Mielestäni veronkiertoon ja ilmastonmuutokseen puuttumisessa on jotain yhteistä. Kukaan ei halua tehdä mitään, jos muutkaan eivät tee ja pienikin tekeminen perustuu luottamukseen ja toisten tekemisten kyttäämiseen, ettei vain itse tehdä enemmän kuin muut. Lopulta, jos kumpaankaan ei puututa, ammumme itseämme jalkaan.

Edellinen

26. tammikuuta 2016

Lamamieliala jo väistyköön

Liisan uutisvideo 14.01.2016. Aiheina Puolan erityistarkkailu ja Hollannin EU puheenjohtajuus.

14. tammikuuta 2016

Seuraa Youtubessa

Ajankohtaista

24.2

Mini-istunto Brysselissä

7.3

Täysistuntoviikko Strasbourgissa

8.3

Naistenpäivä

Katso kaikki ›