Uutta lähentymistä Venäjään tarvitaan

Keskustan ja Kokoomuksen välille on kehkeytynyt outo ulkopoliittinen riita, joka pahimmillaan voi vanhingoittaa Suomen asemaa. Keskusta yrittää soitella suomalaisten sielunkieliä mielikuvalla, jossa Suomi palaisi vanhaan, kahdenväliseen Venäjä -politiikkaan. Keskustan linja on jäänyt epäselväksi, kun puheenjohtaja Juha Sipilä on ollut enimmäkseen hiljaa samaan aikaan, ja kansanedustajat Paula Lehtomäki ja europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ovat pitäneet asiaa kovasti esillä.

Kylmän sodan mielikuvilla pelaaminen on antautumista. Venäjä tunnetusi hakee Euroopan unionin jäsenmaista heikkoa lenkkiä ja Suomi on näiden ”hakijamaiden” joukossa. Onneksi presidentin ja hallituksen linja on selkeä. EU on Suomelle turvallisuusyhteisö, jossa mukana oleminen ja linjan kehittäminen on äärimmäisen tärkeää.

Miten EU:n ja Suomen Venäjä-politiikkaa pitäisi sitten kehittää? Esimerkiksi Pohjoisen ulottuvuuden politiikka ja arktinen yhteistyö ovat alueita, joissa yhteinen intressi ja käytännönläheinen yhteistyö tuottavat koko ajan tuloksia.

EU-tasolla tarvitaan ehdottomasti uutta lähentymistä. Voidaanko lähentymisellä vaikuttaa Venäjän uudistumiseen, riippuu tietenkin Venäjästä. Historian todistusvoimaa on kuitenkin enemmän Venäjään lähentymisestä kuin maan eristämisestä. ”Wandel durch Annäherung” oli menestyksekkään Willy Brandtin ja Egon Bahrin idänpolitiikan ”sielu”.